Astelen aamulla aikaisin töihin, talo tuntuu vielä uinuvan. Muutamat iloiset hyvät huomenet kaikuvat käytävillä. Keittiössä on rauhallista, leivät ja sämpylät ovat valmistumassa vitriiniin ja kokki laittaa lounasta aluille, minä laitan pullat uuniin kohoamaan ja tästä se uusi päivä alkaa.

Pikkuhiljaa keittiö alkaa täyttyä tuoksuista, padan porinasta ja puheensorinasta. Vitriini on täytetty herkullisilla leivillä, suussa sulavilla leivonnaisilla sekä tietenkin uunituoreilla pullilla. Keittiössä alkaa olla vilskettä. Osa valmistelee salaattia, osa esivalmistelee raaka-aineita lämpöisiin ruokiin sekä tietenkin myös tiskissä tarvitaan tekijöitä. Palaan oman työpöytäni ääreen ja pyöräytän lounaalle sämpylöitä ja jatkan muiden leipomusten parissa, kokilla on lounaan valmistus jo täydessä vauhdissa yhteisessä keittiössämme.  Keittiössä on melkoinen trafiikki ja vitsailen työkaverilleni, että ”sekaan vaan, vaikkei sovikkaan” ja nauramme, että tuo voisi olla meidän keittiön leikkimielinen motto. Mutta sopu sijaa antaa, kaikki mahtuvat keittiöömme ja kaikkien työpanos on tarpeen. Useiden tekevien käsiparien ansiosta lähes kaikki keittiön tarjottavat ovat alusta loppuun itse tehtyjä.

Lounasaika koittaa ja kuin huomaamatta buffettiin on jälleen valmistunut runsas ja värikäs salaattipöytä sekä tietenkin maistuva kotiruokalounas, jälkkäriä unohtamatta. Ensimmäiset asiakkaat ovat jo jonossa, eikä itsekään malttaisi odottaa, että pääsee syömään.
Lounasta valmistuu keittiöllä lisää koko lounaan ajan, tiskiä kulkee koneen läpi ja astiat palautuvat paikoilleen. Lounaan aikana keittiöllä on myös katse jo seuraavassa päivässä ja mahdolliset esivalmistelut jälleen käynnissä.

Yhtäkkiä huomaan, että kello onkin jo niin paljon, että lounasaika on ohi. ”Kylläpä aika meni taas nopeasti”, mietin. Loppurutistus vielä ja keittiö alkaa hiljentyä, paikat kiiltelevät puhtaina, joilta on hyvä aloittaa taas huominen työpäivä. Vaikka päivät ovat työntäyteisiä, mahtuu niihin silti useita kiloja iloa, litroittain hersyvää naurua, isoja kauhallisia kannustusta sekä aimo ripauksia uuden oppimista ja oivalluksia joka päivä.