Historia
”Hulluista ideoista käytännön toimiin”
Talo on kasvanut kökkähengellä rakennetusta kylätalosta nykyiseen laajuuteensa vuosien sitkeän työn tuloksena. Talon alkuperä kumpuaa yhteisöllisyydestä, joka on tänäkin päivänä talon tärkein arvo.
Mistä kaikki alkoi?
1990-luvulla keskellä Kasperin asuinaluetta seisoi liikekiinteistö tyhjillään kuuden vuoden ajan. Tyhjä kiinteistö ja hoitamaton ympäristö antoivat surullisen ja masentavan kuvan kaupunginosasta.
Kaupunginosayhdistys Kasperi-Kivistö seura ry päätti tehdä asialle jotain. Tavoitteena oli saada keskukseen ja tyhjään kiinteistöön kohtaamispaikka, jossa olisi ihmisvilinää ja toimintaa. Päämääränä oli myös Kasperin imagon kohottaminen. Monien ”lentävien” ideoiden jälkeen liikekiinteistöön päätettiin perustaa kylätalo, asukkaiden oma kohtaamispaikka, jonne kaikki olisivat tervetulleita.
Rahoitusta haettiin Raha-automaattiyhdistykseltä (nykyinen STEA). Paikallislehden toimittaja yllätti johtokunnan puheenjohtajan puhelinsoitolla joulukuussa 1997. Hän ilmoitti saaneensa tiedon, että RAY oli myöntänyt Kasperi – Kivistö seura ry:lle 900.000 markkaa kolmivuotiseen hankkeeseen, Toimintojen Talo- projektin aloittamiseen. Hankerahoituksella palkattiin toiminnanohjaaja, joka yhdessä vapaaehtoisten kanssa aloitti hankkeen toteuttamisen tammikuussa 1998.
Ensimmäisen hankerahoituksen (1998 – 2001) tavoitteet:
- Luoda kohtaamispaikka ja ennaltaehkäistä syrjäytymistä.
- Työllistää pitkäaikaistyöttömiä (6höä/ vuosi) kahvila-kirpputori-, keittiö-, siivous- sekä ylläpidon tehtäviin.
- Kehittää asuinalueen elinympäristöä
Talon kunnostaminen ja toiminnan käynnistäminen
Talon kunnostamiseen ja toiminnan käynnistämiseen tarvittiin uskaliaat, innovatiiviset, innostavat ja päämäärätietoiset vastuuhenkilöt, aktiivinen hallitus sekä iso joukko aktiivisia kansalaisia. He työskentelivät yhteisen päämäärän eteen kukin omien vahvuuksiensa ja resurssiensa mukaan. Kaikki saatavilla oleva apu otettiin vastaan. Sen myötä osallisuus ja yhteisöllisyys vahvistuivat ja talosta tuli kaikkien yhteinen asia.
Pohjanmaan kuulu kökkähenki kukoisti, kun Toimintojentaloon remontoitiin 5000 talkootunnin voimin keittiö, kahvila, kirpputori, lastenhuone, kokoustila ja saunatilat. Remontoidessa toteutui heti yksi tärkeistä tavoitteista, syrjäytymisen ennaltaehkäisy. Työtä tehdessään vapaaehtoiset ystävystyivät keskenään, saivat päiviinsä mielekästä tekemistä ja kokivat itsensä arvokkaiksi. Matalan kynnyksen kohtaamispaikka toimintoineen rakentui pala palalta osallisuuden ja yhdessä tekemisen hengessä. Yhteinen tekeminen ja päämäärä muokkasivat ihmisistä yhteisön, jossa ihmisen asemaa yleisesti määrittelevillä tekijöillä, kuten ammatilla tai koulutuksella, ei ollut merkitystä.
Toukokuussa 1998 talolla järjestettiin ensimmäiset juhlat. Viralliset avajaiset pidettiin kutsuvieraille ja yhteistyökumppaneille saman vuoden syyskuussa. Talo löysi heti paikkansa ihmisten arjessa. Talon kynnys oli matala, joten sinne on helppo tulla.
Rahoitus ja hallinto
Hankerahoitukset 1998-2011
RAY 1998-2011 700.000 €
Esr-Leader 1999-2001 90.000 €
Eakr 2001-2004 105.000 €
Työllisyyspoliittinen projektituki 2004-2010 220.000 €
Seinäjoen Kaupunki
Kiinteistön vuokra- ja sähkökulut 1998-2016. Kiinteistön omistus v. 2016 alkaen.
Henkilöstön palkkakulut 1.1.2012 alkaen.
Hankerahoituksella toimiminen aiheutti usein epävarmuutta toiminnan jatkuvuudesta. Toiminnan turvaamisessa on Seinäjoen kaupungin tuki ja sitoutuneisuus ollut ensiarvoisen tärkeää. Seinäjoen kaupungin tuen ja sitoutumisen lisäksi toiminnan vaikuttavuuden osoittamiseksi on tarvittu osoituksia asiakkaiden osallisuuden kokemuksista sekä laajaa ja toimivaa yhteistyöverkostoa. Myös se, että kaikki toiminta tapahtuu neutraalilta pohjalta kohdentumatta ensisijaisesti mihinkään tiettyyn asiakasryhmään, on mahdollistanut laajan yhteistyön tekemisen ilman minkäänlaisia raja-aitoja.
Hallinto
Toimintojentaloyhdistys ry. perustettiin 9/2011. Yhdistyksen tarkoituksena on ylläpitää, lisätä ja kehittää yhteisöllisyyttä, tasa-arvoa, osallisuutta ja hyvinvointia lähiympäristössä sekä ympäröivässä maakunnassa. Yhdistys jatkaa asukasyhdistyksen aloittamaa hanketta yhdessä Seinäjoen kaupungin kanssa.
Vastuu organisaatioiden kesken jakautuu nykyään siten, että Seinäjoen kaupunki vastaa kiinteistöstä, henkilöstön palkkakuluista ja työhönvalmennuksesta. Toimintojentaloyhdistys ry vastaa kaikesta toiminnan ja tapahtumien sisällöstä sekä muista kuluista. Yhdistyksen hallitus toimii myös ohjausryhmänä.
Kylätalosta Toimintojentaloksi
Toiminnan kokonaisvaltainen kehittäminen kökkähengellä rakennetusta kylätalosta nykyisellään toimivaksi työhönvalmennuskeskukseksi ja sosiaalisen kanssakäymisen areenaksi, on tapahtunut systemaattisesti pala palalta. Se on vaatinut jatkuvaa arviointia ja ajan hermolla oloa, herkällä korvalla kuuntelua ja ennakointia, asioiden eteenpäin viemistä, hyvää ja tiivistä yhteistyöverkostoa sekä lannistumatonta uskoa oman toiminnan tärkeyteen ja siihen, että asiat aina järjestyvät.
Hyvään oloon tai ihmisten tyytyväisyyteen ei saa tuudittautua vaan toiminnan kehittäminen tulee pitää keskiössä ja mukana arjessa. Osallistujien kokemustietoa ja ideoita hyödynnetään oman toiminnan kehittämisessä monella tasolla. Näin tehden olemme toiminnan kehittämisen ohella lisänneet rohkeutta ja uskoa ihmisten omiin vaikuttamismahdollisuuksiin, jotka taas vaikuttavat suoraan myös osallisuuden kokemuksiin ja hyvinvointiin.
Vuosittaisten työvalmennettavien määrä on kasvanut kuudesta henkilöstä nykyiseen sataan henkilöön. Huima kasvu on vaatinut monia erinäisiä toimenpiteitä niin rakenteissa, henkilöstöresursseissa kuin toiminnan sisällön kehittämisessä. Asiakkaat ovat olleet avainasemassa toiminnan kehittämisessä koko toiminnan elinkaaren ajan. Asiakaslähtöisyyteen perustuva yhteisöllisyys on kantava voimavara yhä edelleen ja on se entisestään vahvistunut yli kahdenkymmenen toimintavuoden aikana.
Henkilökunnan ja asiakkaiden yhteinen ruokailu ja kahvittelu luovat kuin luonnostaan omalta osaltaan pohjan tasavertaiseen, aitoon ja kunnioittavaan kohtaamiseen. Toimintojentalon onnistumisen salaisuutena voitaneen pitää arvopohjan yhtenäisyyttä. Kun jokainen tietää toiminnan tarkoituksen, vision, oman perustehtävänsä ja vastuunsa, voidaan tittelit jättää narikkaan ja kohdata toinen ihminen aidosti ihmisenä.
